Vuodet vierii

Ajattelin jo haudata koko blogini, mutta jos sittenkin vielä.. Netti pursuaa niin paljon kauniita ja kivoja blogeja, joita käyn ihastelemassa ja lukemassa. Puutarhaa, sisustusta, eläimiä. Kaikkea mistä ammennan niin paljon itselleni! Ja sellaista elämää itsellenikin yritän rakentaa ympärilleni, koska se saa minut jaksamaan päivästä toiseen.
Meillä tosin huusholli on yleensä mullin mallin ja hommaa riittää. Meidän uusi pieni Selma 1v. pitää vahdista huolta, jos isommat siskot jo hiukan ovat rauhoittuneet. Tänä vuonna haluaisin blogata puutarhasta, kanoista ja piirtämisestä. Asioista joista kovasti pidän. Katsotaan kuinka saan ajan tähän toiveeseen riittämään.
Puutarhan osalta mennään siinä, että salaojat kaivettin ja kaikki oli yhtä liejua yhden kesän. Oikeastaan kesää 2014 kuvaa sanat muta, sotku ja monttu.

Talo ja mutavelli.

rouvan istutukset sotkussa.

Monttu.

   
Kesä 2015 sitten korjailtiin jälkiä ja istuteltiin uutta. Kasvit löysivät paikkansa ja nyt haaveilen  uudesta. Kivipoluista ja kuusista. maanpeiteperennoista ja cafe Selmasta! Cafe Selma on uusi leikkimökkimme, kanojen vallattua vanhan mökin.

Cafe Selma nousee!

Kanojen koti.

Puutarha muotoutuu.

Uusi haaste pihaamme tuli Tampereen kaupungin kumotessa pientalokaavan ja naapuriimme nousi kerrostaloalua. Yhä olen vihainen tästä muutoksesta ja koitan keksiä istutksia peittämään näkymää. Ensi kesänä etsitään isoja puuntaimia. Pylväshaavat, Tuijat ja Euroopanpähkinäpensaat jo kasvavat tienvarressa. Keväällä saamme ääniaidan ja se jo muuttaa näkymää. No nyt olemme todella "maalla" keskellä kaupunkia kanojen, pupujen ja koiran kanssa. Ja mitä vielä keksinkään :)

citykanat syksyllä.

Nyt kaikki nukkuu vielä lumen alla jo odottaa kevättä. Kanat viettävät talvea työmaakoppikanalassaan, puput autotallissa ja yläkerran työhuoneessa loikkii kettu ystävänsä enkelin kanssa.

Cafe Selma odottaa kesää ja terassia.

Enkeli, Kettu ja kaverit!