tiistai 15. toukokuuta 2012

Tiputerapiaa





Joitan haaveita vain täytyy toteuttaa. Tiedän ettei kaikkea saa, eikä pidäkkään saada. Täytyy kestää pettymyksiä, mutta jotain mukavaa on aina pakko keksiä. Muuten tämä käy liian raskaaksi. Niinpä minä sitten päätin toteuttaa yhden haaveen ja nyt meidän kotona piipittää kuusi silkkitipua.

pikku tiput
Yhtenä sateisena päivänä huristelin maalaismaisemiin koiranboxi peräkontissa ja takaisin ajellessani kuuntelin pienen pientä piipitystä peräkontista. Kyllä hymyilytti! Eikä vielä koskaan ole tytöillä menneet vaatteet niin sukkelasti päiväkodilla päälle, kuin tuona sateisena päivänä. Päästiin kotiin hypistelemään uusia tulokkaita.

Pikkusiskoa vähän jännittää
Isosisko ja tipu
Alussa pikku tiput asuivat kaninhäkissä työhuoneessani, sitten kaninhäkki siirtyi rappujen yläpäähän ja nyt tiput kuopsettelevat uudessa ulkohäkissään. Yöksi huutelen parven sisälle. Koiranboxsissa matkaavat vieläkin! Untuvat ovat vaihtuneet höyheniin ja tiput kasvavat silmissä.


Tänään päiväkahvilla katselin keittiön ikkunasta tipujen touhuja. Se oli mukavaa. Tämähän oli se minun haaveeni! Istua tässä ja ihailla kanojani. Hei olen kanafarmari. Jippii!

Näkymä keittiön ikkunasta