Uusia alkuja

Nyt se sitten luvattiin jo uutisissakin. Kevät tulee! Jo se oli aikakin. Meillä on kevättä valmisteltu jo pitkään. Ikkunalla kasvaa kaikkea ihanaa. Kirsikkatomaatit, päärynätomaatit ja pensastomaatit. Kasvihuonekurkut nostivat juuri päänsä mullasta. Osa tomaateista on jo koulutettu ja kasvihuone odottaa lumien sulamista. Siemenpusseja täytyy hyplätä melkein joka kauppareissu ja lapsetkin ovat saaneet kastaa sormensa multaan.

 Hiukan pitkää pinnaa täytyy olla lasten kanssa kylväessä. Isompi osaa jo hienosti tehdä, mutta pikkuisemman into on välillä vähän liian suurta. Meinaa unohtua ohjeiden kuuntelu. Hienoa oli kuitenkin nähdä kuinka pienet taimet nousevat mullasta ja kasvavat kohisten. Alussa kävimme joka päivä katsomassa, joko taimet nousevat ja riemu oli suuri ensimmäisten taimien tultua pintaan. Itsekin sitä ihmettelee aina vaan, kuinka pienestä siemenestä tulee upea kasvi.


Olemme tyttöjen kanssa käyneet katsomassa myös hieman toisenlaisia taimia. Nämä taimet ovat lämpöisiä, pehmoisia, pitävät ääntäkin ja kasvavat nopeasti!

pehmoiset

Ne ovat pilkullisia ja vauhtiakin alkaa löytyä. Dalmispentue lähellämme on aivan mainio! Tytöt ovat saaneet käydä ihastelemassa pentuja ja varsinkin äiti on aivan hullaatunut näihin otuksiin. Kyllä pentujen pusuttelu ja haliminen on ihanaa!! Oma pilkkumme kotona on nuuskuttanut meidät kyläreissujen jälkeen perusteellisesti. Mikä ihmeen tuoksi meissä oikein on..
Kohta nämä kaverit muuttavat uusiin koteihinsa ja aloittavat tutustumisen uuteen perheeseensä.  Meille ei nyt koiravauvaa tule, mutta olemme iloisia näistä pienistä hoivahetkistä! Vaikka myöntää täytyy, että kyllä mieli tekise kyläreissulla tunkea yksi pallero paidan alle ja tuoda kotiin :D

pilkku poppoo